Voittajat, jotka tapaavat saada historiansa kirjoitetuksi, ovat useimmiten repineet menestyksensä ja hyvinvointinsa toisten selkänahasta. Mitään sivilisaationa tunnettua ei olisi koskaan syntynyt ellei ihminen olisi alkanut orjuuttaa niin lajikumppaneitaan kuin toistenkin lajien edustajia.

Nauta on ollut alusta alkaen mukana ihmisen esihistorian kääntyessä historialliseksi ajaksi. Vetojuhtana ja lannoittajana nauta mahdollisti peltojen runsaan viljatuoton, jonka seurauksena ihmiset asettuivat paikoilleen, perustivat kaupunkeja, keksivät kirjoituksen, rahan ja sodan sekä työnteon konseptin.

Museossa esiteltiin naudan ja ihmisen yhteistä historiaa naudan näkökulmasta. Näyttelyn painopiste oli jalostuksen ja teollistumisen historiassa, viimeksi kuluneessa 150 vuodessa.

Museo rakennettiin 2013 Kaapelitehtaan Valssaamo-saliin, jossa se oli nähtävillä pari viikkoa. Avajaistilaisuudessa esiintyivät puhujina kansanedustaja Anni Sinnemäki ja esseisti Antti Nylén, Paula Vesala esitti Leena Krohnin sanoittaman ja Kaj Chydeniuksen säveltämän Laulun lehmästä. Naudan historian museo etsii uusia tiloja.

Naudan historian museo mediassa:

Helsingin Sanomat
Kirkko ja Kaupunki
Oikeutta Eläimille
Kansan Uutiset

Edible Geography -blogi

Kuva-NHM
image-79

Kuva: Noora Geagea, Terike Haapoja

 

Työryhmä:

Terike Haapoja, Laura Gustafsson, Markus Seppälä, Perttu Sinervo, Janne Vasama, Maura Korhonen, Laura Tamminen, Mia Kivinen, Noora Geagea, Anna-Roosa Länsipuro.

Naudan historian museo Koneen Säätiö sivuilla.

Museon yhteistyötahoja olivat Jalostusyritys Faba, Maatalousmuseo Sarka, Lohikari.

Museota tukivat Koneen Säätiö ja Taiteen edistämiskeskus.

 

Naudan historian museo esitettiin tiivistettynä versiona esillä ZKM / Karlsruhessa Saksassa Exo-Evolution-ryhmänäyttelyssä 31.10.2015–28.2.2016.