21.5.

– Pakkaamme työryhmän kanssa Kikka Fan Clubin tavarat Jurkassa Teatterikesää varten.

– Logististen järjestelyjen vuoksi saan kirjoitettua vain raapaisun.

– Terapiassa tunnen välillä, että etsin materiaalia romaaniin. Jos osaisin olla myyvä, seuraavan kirjan nimi olisi Tarpeet ja jätteet. Minulla ei ilmiselvästi ole hajuakaan sitä, miten kirjoja myydään.

– Luen Una Chaudhurin ja Holly Hughesin toimittamaa Animal Acts -kirjaa.

22.5.

– Mieskirjailijoiden kirjat maksavat enemmän kuin muut. En kyllä itse ole muuttanut tätä vääristymää kauniimmaksi. Viime vuonna kun Pohja ilmestyi, käskin heti alentamaan ovh:ta. Lisäksi olin unohtanut kustannussopimusta solmittaessa pyytää ennakkoa, joten en saanut sitä. Tuhoan kapitalismin sisältä päin. Ainakin oman talouteni.

– Olisikohan mun edes periaatteessa mahdollista nukkua niin paljon, ettei enää väsyttäisi.

 

24.5.

– Hennan kanssa sirkusjutun aloittelua. Ihanaa vain katsoa, kun toinen tekee fyysisesti, ja kertoa sitten, mitä näki ja mitä se herätti. Olen niin distinkti omasta ruumiistani taas, että taisin juuri nähdä Descartesin. Erillisyys ruumiista tuntuu ärsytyksenä ihon pinnalla ja kurkussa hieman etovana olona kuin olisi niellyt sähköä.

Tää vitun tyyppi

– Gustafsson&Haapojalla on tänään Museum of Nonhumanityn arkistoversion avajaiset Turner Contemporaryssa Kentissä. Pauliina kysyi eilen, tarvitsenko yöpaikkaa, jos tulen avajaisiin. Sanoin, että varmaan lähti nyt viesti väärään osoitteeseen. Pauliina oli silleen, että joo ei. Olin hetkeä aikaisemmin meilannut sinne Englantiin. Eilen olikin vähän paniikkikohtauksen poikasta. Hermostuttaa jonglöörata monen eri duunin (joita kaikkia haluan tehdä), lapsen, urheilun ja jatkuvan väsymyksen kanssa. Å vei mut illalla Vasikkasaareen. Se oli huikean kaunis ja jännittävä paikka. Siellä on metsittynyt amfiteatteri ja esitystilana toiminut ruostunut öljysäiliö.

– Minulla on huono omatunto, että morkkasin aiemmin Pirittaa. (Kirjoitan tätä Piritassa.) Oikeasti terassi on tosi jees. Ja sisätilakin, mutta siellä ei kehtaa läppäröidä kauaa, koska pöytäliinat ja vähän niin kuin ravintolameininki. Ja mitä hemmettiä kahvilassa tekisi muuta kuin läppäröisi. Näkisi ihmisiä vai? Hahahahahahahahahahahahahahahaha.

Ihmisten näkeminen ei ole mun juttu obviously

25.5.

– Lähetän Hennalle vihdoinkin metsäaiheisia tekstejä.

– Katson Grace&Frankieta Ylen duunia varten. Miten ihmisillä on aikaa/keskittymiskykyä niellä tuotantokausittain sarjoja? Onhan se viihdyttävä, jopa viisas. Mutta siis ei tällainen toimi mulle ollenkaan.

27.5.

– Luojan kiitos mulla on vielä katsomatta Grace&Frankieta, koska mihinkään muuhun en pystyisi. On sunnuntaiaamu eikä minua ole ikinä hävettänyt näin paljon ja minua on hävettänyt elämäni aikana melko paljon ja melko hyvistä syistä. Huomaan, että juomiseni lähtee lapasesta, kun olen ulkona kustantamon ihmisten kanssa. Se on tavallaan loogista, koska nähtävästi niissä olosuhteissa turvallisuudestani huolehditaan esim. estämällä pyöräily jne. (Kustantajani osaa tehdä aika hauskan imitaation minusta.) Haluaisin jäädä istumaan pöydän alle, mutta koska minulla on masokistinen taipumus mennä päin sitä, mikä hävettää, lähden ihmisten ilmoille. Uudessa kirjassa etsin ihmisyyden perimmäistä mysteeriä. Samalla aion selvittää, mikä helvetti minussa on vikana.

Stage 1

Stage 2

28.5.

– Yöllä miehet kiljuivat ja ulisivat ulkona, ainakin siellä oli ”Make”. Ehkä myös ”Henkka”. Siitä tuli hyvä mieli, koska MOT: en ole Suomen ainoa totaalinen idiootti.

– Ylellä. Olen varma, ettei kukaan ilmoittaudu vapaaehtoisesti työparikseni. Jankutan koko päivän päihteiden väärinkäytöstä ja siitä, miten siitä voisi tehdä komediaa, mutta kuitenkin silleen, että ongelma otetaan vakavasti.

– Lapsi sanoo illalla: ”Äiti, miksi sä oot aina niin väsynyt? Sä et ikinä leiki mun kanssa.” Sydän jäätyy.

Jane Fonda Gracena

29.5.

– Olemme pitäneet Ylellä komediaprojektin kaikkien ihmisten kanssa kahdenkeskisen tuokion, koska työparit pitää päättää nyt. Voisin työskennellä kenen tahansa kanssa.

– Kotona ponileikki. Puen poneille sekä Vaianalle (vainajalle? ei) ja Elsalle talvivaatteita. ”Miksi sulla on noin väsyneet silmät?” Minä leikin työkseni herrajumala.

30.5.

– Kevään viimeinen komediaprojektin kokoontuminen. I love ’em. Katsomme ruokalassa Human Centipede 3:n trailerin.  Onnea sulle, suomalaisen komedian tulevaisuus.