Etsiessäni seuraavaan kirjaani liittyvää materiaalia hortoilin kirjastossa ja huomasin Peter C. Gotzschen Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus – Näin lääketeollisuus on turmellut terveydenhoidon.  Teos kertoo siitä, miten lääketeollisuus on lahjonut niin lääkäri- kuin potilasjärjestötkin, lääketieteelliset julkaisut ja tietysti lääkärit. Milloin eivät onnistu lahjomaan, lääkeyhtiöt turvautuvat uhkailuun ja kiristykseen. Lääketeollisuus pimittää ja vääristelee tutkimustuloksia saadakseen markkinoille lääkkeitä, joita ihmiset eivät tarvitse ja jotka kaiken lisäksi ovat jopa hengenvaarallisia. Kirjoittaja ei kiellä, etteikö lääkkeistä olisi ollut ihmiskunnalle paljonkin hyötyä, mutta jatkuvasti markkinoille tulevista uusista lääkkeistä vain harvat ovat parempia kuin vanhat ja monet saattavat pitää sisällään paljon vakavampia sivuvaikutuksia.

Kirjan rohkaisemana päätin itsekin lopettaa lääkitykseni. Semminkin kun käyttämäni tuote on sellainen, että kun sille 80-luvulla haettiin myyntilupaa, ruotsalaiset psykiatrit nauroivat lääkkeen kehittäjille epäuskoisesti ja Saksan lääkevirasto totesi valmisteen yksinkertaisesti täysin sopimattomaksi. Kuitenkin lääkkeen kehittänyt tehdas halusi tehdä tuotteestaan myyntihitin ja tehokkaalla lahjonnalla onnistui tehtävässään. Nice! Parempi olisi luultavasti käyttää amfetamiinia, sillä sen vaikutukset ovat jokseenkin samat, minkä lisäksi siten tukisi huomattavasti eettisempää järjestäytyneen rikollisuuden muotoa.

Cochrane Nordicin johtaja Gotzsche muistuttaa, että hyvin harvat potilaat hyötyvät lääkehoidosta, joten lääkkeitä ei kannata syödä, jollei se ole ehdottoman välttämätöntä. Hän kehottaa myös välttämään lääkkeitä, jotka ovat olleet markkinoilla alle seitsemän vuotta, sillä suurin osa lääkkeistä, jotka poistetaan turvallisuusongelmien takia, katoaa markkinoilta ensimmäisen seitsemän vuoden aikana. (Jotkin uudet lääkkeet tosin saattavat olla todistetusti parempia läpimurtolääkkeitä, mutta niiden erottaminen tehottomien ja vaarallisten valmisteiden joukosta lienee hankalaa.) Ja tärkein neuvo: ”Emme voi uskoa sanaakaan siitä, mitä lääkeyhtiöt meille sanovat. Emme myöskään voi luottaa niiden tekemiin tutkimuksiin, markkinointimateriaaliin tai potilastiedotteisiin.”

Kaikelle on olemassa diagnoosi. Ja jokaiseen diagnoosiin sopiva lääkitys.

Ps. Homeopatiaan ei silti tarvitse uskoa eikä tuhkarokkorokotteita vastustaa.