Tänään ilmestyneen Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehden kolumnissani ”Paskaa Kansiksessa” kirjoitan Leea ja Klaus Klemolan Maaseudun tulevaisuus -esityksestä.

”Maaseudun tulevaisuus hykerrytti, sillä se oli niin kaunistelematon peilikuva ihmisestä, elämästä ja yhteiskunnasta. Teos olisi ehdottomasti ansainnut suuremman kohun. Hyvän maun raja ylitetään jo ensimmäisessä näyttämökuvassa: kirkon lattialle on ripoteltu kakkapökäleitä, jotka näyttävät siltä kuin ne olisi askarreltu käsityökerhossa (”näin teet ruskeista sukkahousuista koiranpaskan”). Tämän hykerryttävyydessä on jo kerroksia! Ja tietty se vitunmoinen kiroilu. Olkoot vanhanaikaista tai junttia, kiroilu on transgressiivista ja hauskaa. Maaseudun tulevaisuus on estetiikaltaan teatteria, jota Suomessa (tai ehkä missään) harvoin nähdään. Tulee sellainen olo, että vähän hävettää, koska silmille heitetään juuri ne asiat, joita yrittää itse omassa ihmiseläimyydessään sensuroida ja sopimattomina häivytellä.”

Lehdessä myös mm. Akse Pettersson, Pirjo Yli-Maunula ja Jussi Lehtonen.