Osallistuin Oulun Animalian hyväntekeväisyyskalenterin tekemiseen. Olenhan aina halunnut nakuilla eläinten hyväksi kuten suuri ihanteeni P. Anderson. Minut kuvattiin maaliskuun spesimeniksi ja edustin nahantuotantoa. Itse ajattelin vielä monta vuotta muutoin vegaaniseen elämäntapaan siirryttyäni, että nahka on enemmän sivutuote. Mutta kun ei se silleen ole. Se on rahassa mitattuna toiseksi arvokkain osa teuraaksi joutuvan henkilön ruumiista. Ja yök.  Toisen iho ei ole tyylikäs vaate. Se ei ole edes ekologinen kuten usein kuulee väitettävän, nahka pitää käsitellä aika tehokkaasti juuri siksi, että se EI alkaisi maatua. Ne nahkakengät, jotka olen tyhmyyksissäni ostanut aikanaan, eivät myöskään ole todellakaan olleet kestäviä. On mennyt törkeästi rahaa kaikenlaisten vikojen korjauttamiseen. Sen sijaan Vegetarian Shoesin maiharini ovat kestäneet nyt jotain 8 vuotta, niitä ei ole ikinä tarvinnut korjauttaa, pitävät yhä veden ja näyttävät hyvältä. Jopa viime Puntalasta ne selvisivät kunnialla.

 

Kuvasi Krista Olsson, meikkasi, maskeerasi ja konseptoi Asta Riikonen.